Välillä tuntui, ettei tästä tule valmista ollenkaan. Mutta uuden talon pienehkösti havaittavissa oleva hahmottuminen huojentaa mieltä: seinän alkua näkyy jo. Edellistä muuttoa touhuttiin pari vuotta hartaasti ja tiiviisti. Onko maailma neljässä-viidessä vuodessa muuttunut niin, että talot nousevat tyhjästä muutamassa kuukaudessa ja kaikki suunnitelmat, sekä tehdyt että vielä tekemättömät että huomioon ottamattomat, muka pitävät. Ihan noin vaan. Vaikea uskoa. Tuota arkkitehtitoimiston piirrosta katselemme, jos [huom. positiivinen asenne] usko alkaa hiipua. Tuossa kuusten vieressä olevassa lasisessa kulmahuoneessa on tuleva taukotilamme ja siellä voipuneina juonemme kahvit reilun vuoden päästä.
Kunhan ensin taiomme 1200 hyllymetriä lehtiä mahtumaan 650 tiivishyllymetriin ja keksimme, miten noin 450 hyllymetriä kirjoja sijoitetaan järkevästi ja loogisesti ja kuinka korkeisiin hyllyihin ja millaisin kulkusuunnin ja kuinka paljon niille ostetaan kirjahyllyn metrejä. Sitä ennen kuitenkin mitataan, lasketaan, mitataan uudelleen ja lasketaan viidenteen kertaan, poistetaan, lähetetään Varastokirjastoon, merkitään tietokantoihin, viedään poistetut paperinkeräykseen ja pakataan jäljelle jääneet muuttolaatikoihin. Vaan miksemme onnistuisi, onhan se ennenkin onnistunut. Kahvihuone näyttää sen verran houkuttelevalta, että tekisi niin jo mieli tarttua toimeen.
- Mervi
